Kiitos, maijja, tästä. Jotain tällaista kaipasinkin, pysäyttämään kevään suhinan päässä.
Kuvat tältä illalta Oulusta. Valtavan avara palaava valo.
Aikaa miettiä, mitä juuri nyt haluaisin omista kevään pienistä mutta tärkeistä oivalluksistani kertoa.
1. Poikkea polulta.
Kävele nurmikon läpi, astu juurakkoon. Valitse kahvin sijaan aamulla tee. Syö ensin suklaata ja sitten ruisleipää.
Maailmaan tulee yhtäkkiä hurjan paljon tilaa, kun tajuaa kaikki ne mahdollisuudet, joita ei yleensä ajattele.
2. Valitse kevätlaulut.
Tänään muistin Ultra Bran Kroketti-albumin jälleen. Sen, kun laittaa lenkkitossut, lenkkitossut jalkaan. Portaita alas, kaikki kevyesti.
Toinen kevään albumi on tämä.
3. Kuvaa kotona.
Kohta meillä taas muutetaan, ja puolihädissäni olen kuvannut meitä, meidän vieraitamme, iltamia, pyykkejä, tv-hetkiä. Elämää. Jotta muistaisin, miten mukavaa meillä oli.
Tuikkis on tehnyt tätä aiemmin, ja sieltä idea on alun perin varmaankin päässyt minunkin päähäni,
4. Ole armollinen.
Olen yrittänyt tehdä tarkkoja suunnitelmia arjen varalle.
Maratontreeniä, minuuttiaikatauluja, pitkiä listoja. Sitten tuli selkäkipu, pyörä meni rikki ja listat olivat aina eri paikassa kuin minä. Ei voinut juosta armottomasti, ehtiä paikasta toiseen vartissa eikä muistaa kaikkea.
Huomasin, että asiat järjestyivät silti.
Urheilin niin kuin hyvältä tuntui, sen mitä joudan. Harva meno oli niin tärkeä, että pieni myöhästyminen olisi kävelyn takia haitannut. Ja netistä sain uuden renkaan. Tärkeät asiat muistin, ja jos en muistanut, minua muistutettiin.
Harva asia on oikea katastrofi.
5. Hakeudu aurinkoon aina, kun voit. Mutta muista suojakerroin (itse en muista).
Aikalailla kaikki lukemani blogit on jo haastettu, mutta jos joku ei ole tähän vielä tarttunut, tarttukoon!
Haaste itselle: etsi lisää kauniita sivustoja.
Ihana lukea sinun suosituksia, poikkea polulta kuulostaa ihan huhtikuulta ja kevätlaulut ja kaikki. Mulla on tänään tosi keväinen olo, poistin joulukoristeetkin ikkunasta, taidan herätä pikku hiljaa talviunesta. Mutta armollisuus itselle täytyy muistaa ja jos on armollinen itselle osaa varmaan olla armollinen muillekin.
VastaaPoistaOdotan aurinkoista pääsiäistä, toivottavasti sellainen tulee, toivon sellaista sinulle!
Ps. Ja kiitos kaikista upeista matkakuvista, ne on aivan uskomattoman upeita, semmoisia ettei ole tottakaan, mulle Valparaiso on ollut sanana sellainen mystinen ihana mielikuva, johon olen halunnut kauan aikaa, kerran yksi ihminen kertoi siitä, nyt oli kiva päästä sinun kuvien mukaan.
Tämä teksti itsessään oli sellainen kevätlaulu, huomasin. Minäkin olen tuota muille armollisuutta tässä samalla harjoittanut, se onkin haastavaa ajoittain. Toivottavasti sinulla oli oikein aurinkoinen pääsiäinen! Ja kiitos sanoistasi!
VastaaPoistaVoit arvata, että olen lukenut tekstiäsi, tavannut ja tarkastellut, mutta nyt huomaan, etten olekaan sanonut mitään! Minusta on ollut niin kiehtova katsoa, millainen kudos suosituksista tulee. Se on semmoinen kudos, jossa sekoittuu itsen kanssa rennosti ja kunnioittaen oleminen, ulos meneminen, muiden huomioiminen - muun muassa! Kiitos, että oot lankana mukana.
VastaaPoistaKamera pitäisi ottaa esiin silloin, kun se ei varsinaisesti houkuta, kun se ei huutele, että tartu minuun. Silloin kun ei oikeastaan tapahdu yhtään mitään. Olen joskus ottanut myös videoita, joissa en puhu mitään, mutta kuvaan kodin huoneita arkisessa asussaan. Niitä on kiva katsoa, koska unohtaa niin nopeasti millaista on ollut.
VastaaPoista