Vasa, jonka emo hylkäsi, mutta joka selvisi silti.
Sellainen, joka juo maitoa tuttipullosta ja nukkuu tuvan matolla pienellä kerällä.
Vartioi, kun me syömme lättyjä ja seuraa perässä toisen pirtin kuistille.
Hyppää ruohonleikkurin päälle, leikkii hippaa ja yöpyy hevosten kanssa tallissa.
Ehkä maailman haavoittuvaisin pieni eläin.
Mielessä pyöriviä ajatuksia:
Millaisia ovat pienen poron unet ja ajatukset?
Haaveileeko se tuntureista, jäkälästä, hiirenkorvista vaiko kadonneesta äidistä?
Oi! Voi, hän on hurmaava. Kirmaa siinä teidän kanssanne.
VastaaPoistaEn kestä, kun mun sydämeni sulaa ja kohta joudun tulemaan toimeen ilman sitä, eikä aivojenikaan hellyyskeskuksen kapasiteetti riitä käsittelemään tätä.
Joo, mullakin oli semmonen ihan höpö enkestämitensöpöä -tunne koko vierailun ajan, ihan pakahduin!
VastaaPoistaMiten valtavan suloinen toinen on! Oi että, toivottavasti kaikki menee hyvin pienellä. En niin kestä eläinvauvoja, lajilla ei ole väliä, ne vievät sydämeni aina kokonaan! <3
VastaaPoistaEksyin blogiisi ja katsoin ekaa kuvaa lukematta otsikkoa ja ihmettelin mistä moinen kenguruvauvan kuva :D Ihana porovauva <3
VastaaPoista