vanhat lempikengät.
Ystävän kymmenellä sentillä löytämät, yltä päältä nahkaiset.
Näitte Nantesin kirpputorit, Barcelonan puistot, Andalusian yöt, Pariisin kujat ja Lontoon jokivarren.
Kilometreja kertyi lopulta niin, että pikkuvarpaat pyrkivät saumoista ulos
(kehitys nähtävissä kuvissakin).
Toukokuun tullen ei auttanut kuin leikata nahka talteen,
lähettää paketissa Suomeen ja jättää pohjat Ranskaan.
Muistan kun Lontoossa noilla käppäilit!
VastaaPoistaMuuten, otettaisko Lontoo uusiksi joskus?
joo, parhaat matkakengät mitä mulla on koskaan ollut.
PoistaOtetaan ihmeessä joskus Lontoo uusiksi! Mulla on ollut sinnekin kova ikävä tänä syksynä.
Voivoi, semmosta se on, että joskus elämä jättää. Hellät ja haikeat, selkeästi kunnioittavat nämä sinun hyvästisi!
VastaaPoistaMusta se on aina ollut ihana sana; jäähyväiset. Jääda hyvin. Ei huonosti.
Joo, tallessa on vielä nuo varret joista teen ehkä jotain.
PoistaJäähyväiset on ihana! Ja hyvästi myös, jotenkin sama kuin goodbye. Mutta parempi.
Ihanat kengät ja kauniit muistot. Lempikengistä luopuminen on yllättävän vaikeaa.
VastaaPoistaJoo, edellisetkin kävelin puhki. Onnistuneen ostoksen merkki, siis. :)
PoistaVoi surku, kovin kauniit ne olivat.
VastaaPoistaMutta ainakin voit kiitellä itseäsi tehokkaasta käytöstä ja siitä, että kenkien maailmankatsomus avartui varmasti huimasti kanssasi.
Joo, kengät pääsivät seikkailemaan! Ja uusia tulee sitten taas.
PoistaVoi äly mikä kirjotus. Kylmät väreet meni.
VastaaPoistaMinä jätin kerran nahkakengät pieneen kaupunkiin Brittein saarilla. Harmittaa usein, että jätin, mutta niihin liittyi niin paljon pahaa etten olisi voinut enää niillä kävellä kuitenkaan.
Sinullakin jäi kengät maailmalle! Mutta toisaalta, Suomessa voi sitten astella ihan uusin jaloin :)
Poista