on ollut retkiä

Tässä kesässä on ehtinyt jo moneen paikkaan.
Osa jäi kameraan, osa ei, ja kerrankin tunnen lähinnä levollisuutta siitä,
ettei kaikkea ole joutanut eikä tarvinnut päästä ikuistamaan.

Nämä kuvat on napattu matkalla Valamoon ja Lintulaan.
Liian varhainen aamu ja vielä nukkuvat männyt soratien sivuilla,
sen jälkeen Varkaus ja sen raukea sunnuntaiaamu.
Ostettiin kahvia ja pullaa konditoriasta, syötiin nurmikolla ja katseltiin ohi kopottavia hevoskärryjä.
Oli hyttysiä ja tehtaanpiiput järven rannalla.

Ajettiin luostareihin, aitojen sisäpuolelle päästessä vajottiin ajattomuuteen.
Valamossa ikonit seinillä, kuolleiden munkkien sinettisormukset juotettu Jeesuksen ja Marian ohimoille.
Ihmiset pelloilla töissä pitkissä hameissa ja housuissa. Munkkien kaavut hulmuavat kauniisti.
Messussa mystiikkaa siihen asti, että työntekijöille rukoiltiin:
siunaa Sirkkaa, Mirkkaa, Karia, Maria, Aapoa ja Johannesta.
Missä ovat veli Ambrosius ja isä Ignatius?
Ostettiin viiniä ja kahvimittoja, kirpputoriltakin jotain, siitä myöhemmin enemmän.

Lintulassa alkoi sataa.
Asteltiin niityn laitaa ja suunniteltiin retriittiä.
Eihän meistä nunnia saisi kyllä kovinkaan helposti.
Pullakahvit puutalon tuvassa.
Voipunut kotimatka ja ihana uupumus.

Tuohuksia on vielä lipaston laatikssa muutama.

//

Visiting the only orthodox monasteries in Finland, Valamo and Lintula.
We had a relaxing day, listening to the liturgic songs in the mass,
wondering around and thinking how the monastery life would be like
(although probably we would make very bad nuns).
Lots of coffee and pastries. We also bought some monastery wine and candles.