3.5.13

Valo palaa, minä pala(a)n

































Joka kerta kun puiden silmut ja poskien pisamat ilmestyvät, uusi vaihe alkaa. 

Ja jotain loppuu.

Tänä vuonna se mitä loppuu, on muut kiireet kuin koulusellaiset, loppuu näytelmän tekeminen, loppuu aikataulutettu laulu ja askartelu, ikuiset velvoittavat listat jotka eivät ole itse määriteltyjä, loppuu meinaaminen ja suunnittelu ja kuvitelmat, joiden olisi halunnut oikeasti olevan. Aikamoinen kevät.

Arjesta saa taas otteen, ei ihan niskaotetta, mutta päivät piirtyvät taas tarkemmin, eivät samanlaisina viikkoina kuten aiemmin.

Herään uudessa asunnossa usein aurinkoon, lakanat ovat unesta pehmeät ja pää keveä, 
sellainen kuin se keväisin on. 
Askeleet ovat huteria puoleenpäivään saakka, ne varmistuvat sitä myötä kun kahvi alkaa vaikuttaa. Basilika pukkaa uutta lehteä keittiössä, valkoiset tuolit natisevat liitoksistaan ja kaksi tärkeää istuu sohvalla iltaisin minun kanssani.
Olen palannut keskustaan mannerlaattojen välisen railon kautta.
Kattoparvekkeelta voi huiskuttaa nosturin kopin miehille jotka kiipeilevät liian huterien valjaiden varassa, siellä voi lukea lauantain lehden ja paahtua.
Iltaisin voi kuulla viereisen baarin ja autojen ohitseajon. Elämän ääniä.

LYHYESTI: Talo meni myyntiin, tuli muuttoruljanssi, tuli yksi reissu, yksi näytösviikko, esityskiertue, monta tenttiä. Tapahtui aika lailla elämistä, kaikkea sellaista johon kameraa ei jaksanut kaapata mukaan. Mutta täällä ollaan, elossa ja kaikki hyvin.

//


The spring starts with freckles and the buds in the trees.

I've been busy with everything but school (and when all the theatre things plus moving to a new flat plus making a little trip plus being sick ended, the being-busy-with-school started).

But now I'm back, and a lot is going on in my mind.
I feel like everything is rewrited all the time, like things are constantly and really slowly changing.
I guess that's a good thing, cause what is life if nothing drives us to everything new?

Just wanted to let you know I'm still alive, quite happy, breathing, running and hopefully photographing a bit more from now on!

4 kommenttia:

  1. Hei, kiva kuulla sinusta!

    Kuulostaa hurjalta tahdilta, mutta oi, kovin mukavalta kaikki tuo, lempeältäkin.

    VastaaPoista
  2. Mukava tosiaan kuulla kuulumisia! Joskus elämä tulee bloggaamisen väliin, näin se on :)
    Yllätysmuutto kuulostaa aika jännittävältä.

    VastaaPoista
  3. Hei te!

    On ollut lempeää ja karheaa, kaikkea niiden ympäriltä ja välistä. Elämää siis :)
    Yllätysmuutto meinasi vähän hermostuttaa, mutta nyt on kaikki hyvin. Kerron myöhemmin lisää tästä uudesta ihanasta paikasta.

    VastaaPoista
  4. Niin paljon kaikkea tapahtunut, tuntuu että vähän jokaisella ja kaikkialla. Kattoparveke kuulostaa ihanalta, oi, kerrassaan!

    VastaaPoista